Aloitan nyt käymään vihkimistä ja sen valmisteluja läpi päinvastaisessa järjestyksessä, koska haluan heti päästä puhumaan meidän hääpäivästä 😉
Hääpäivän aikataulu oli etukäteen tarkkaan suunniteltu ja kaikki eteni juuri kuten pitikin.
Aloitimme päivän puolison kanssa hyvinkin perinteiseen tapaan Radisson Blu Marina Palacen aamiaisella, joka oli jälleen kerran aivan mahtava. Oli ihana viettää aikaa jo aamulla kahdestaan ennen päivän muuta ohjelmaa – nautiskella rauhassa ja jännittää yhdessä. Hotelli tarjosi meille hääpäivän kunniaksi ihanan macarons-lautasen, jotta päästiin heti kunnolla herkuttelemaan!
Aamiaisen jälkeen puoliso lähti kotiin viettämään aamupäivää ja laittautumaan, ja mä kävelin Crystal Saloniin kampaukseen ja meikkiin. Salongissa oli ihana tunnelma, ja vasta kampausta laitettaessa alkoi oikeasti hiipiä mieleen, että on todellakin meidän hääpäivä. Vatsanpohjassa alkoi kutitella ja puolison näkeminen valokuvauksessa alkoi jännittää. Eniten päivän aikana siis jännitti juurikin valokuvaus ja se, että millaisia reaktioita mun sukunimen julkistaminen aiheuttaa vihkitilaisuuden vieraissa 😀 Sanni tuli miehensä Makoton kanssa jo salonkiin kuvaamaan mun meikkausta, koska Makoto (Makoto Chiba Photography) toimi meidän vihkipäivän kuvaajana. He olivat matkalla käyneet hakemassa mun morsiuskimpun, ja salongissa laittautumisen jälkeen siirryttiin heidän luokseen vielä pukemaan asusteet ja hääpuku, jonka jälkeen lähdettiin kohti potrettien kuvauspaikkaa. Oli kyllä niin ihanaa, että Sanni oli mukana aamusta asti, ja valmistautuminen sujui kaikin puolin hyvin <3
Seuraavaksi siirryimme tosiaan Ruissaloon Saaronniemeen hääpotrettikuvaukseen. Odotettiin Sannin kanssa autossa ”piilossa”, kun Makoto vei mun puolison ja hänen bestmaninsä kuvauspaikalle niin, ettei nähdä ennen kuvausta. Kerron kuvauksesta erikseen vähän enemmän vielä toisessa postauksessa, mutta kuvauspaikka toimi täydellisesti: hiekkaranta, avara näkymä merelle ja upea sää. Ja kuvista tuli aivan uskomattoman hienoja!
Kuvausten jälkeen pysähdyimme nopeasti Hotel Kakolassa kirjautumassa sisään ja viemässä tavarat huoneeseen. Ehdittiin ottaa lasilliset kuohuvaa ja hengähtämään hetki ennen vihkimistä.
Tapasimme vihkimiseen kutsutut läheiset Turun oikeustalon edessä (Varsinais-Suomen käräjäoikeus), ja oli kyllä kiva päästä tapaamaan kaikki vielä rauhassa ennen vihkitilaisuutta. Itse vihkiminen tapahtui istuntosalissa käräjänotaarin toimittamana. Halusimme tosi simppelin vihkikaavan, eikä siihen näin ollen lisätty juuri mitään perinteisestä siviilivihkikaavasta poikkeavaa. Paikalla oli tosiaan vain meidän läheisimmät ihmiset – lähin perhe sekä kaasot ja bestmanit, mikä loi intiimin, mutta kuitenkin juhlavan tunnelman. Itse seremonia oli hyvin nopeasti ohi, ja lopussa siis paljastettiin, että vaihdoin sukunimeäni. Vieläkin tätä kirjoittaessa kutkuttaa vatsanpohjasta, että mä olen siis naimisissa, ja että mun sukunimi on todellakin vaihtunut, vaikka tästä on jo yli neljä kuukautta aikaa 😀
Vihkimisen jälkeen siirryimme ravintola Nerån terassille kuohuviinille. Tämä oli yksi päivän rennoimmista hetkistä, kun virallinen puoli oli hoidettu, ja saatiin vain nauttia meidän tuoreesta avioliitosta. Meidän ihanat vieraat, aurinko ja sopivan kiireetön tunnelma. Täydellistä <3
Illallinen ravintola Pippurimyllyssä oli myös oikein onnistunut. Ruoka oli erinomaista, kuten aina, ja ravintola oli ihanasti huomioinut meidän toiveemme. Olin vienyt hieman pöytäkoristeita ravintolalle jo etukäteen, ja he olivat koristelleet pöydän meitä varten. MAINOS – Decopajalta saimme yhteistyönä paikkakortit sekä tervetuloa-kyltin pöytäkoristeeksi. Ne sopivat vihkipäivän tyyliin täydellisesti, ja oli todella kiva, että myös muuten niin pelkistetyssä vihkipäivässä oli näin myös oikeasti hääjuhlan tuntua.
Illan päätteeksi palasimme hotellille istuskelemaan terassilla puolison, hänen bestmanin ja mun äidin ja isäpuolen kanssa. Oli ihanan rauhallista vain nautiskella pitkän päivän päätteeksi – tässä vaiheessa oikeastaan vasta tajusi miten pitkä ja intensiivinen päivä oli ollut, mutta ennen kaikkea, miten onnellinen itse olin. Aivan ihana ja rakkauden täyteinen hääpäivä – ja 100% meidän näköinen ihan kaikilta osin <3
Huoneeseen palattuamme edessä oli enää kampauksen purkaminen (noin tuhat pinniä ja ponnaria), meikkien poisto ja kaatuminen sänkyyn. No etsiskelin kyllä melkoisen tovin huoneen valonkatkaisijaa ja päädyin jopa jo googlaamaan, kunnes keksin, että huoneen televisiossa ehkä on jokin inforuutu, josta asia sitten selvisikin 😀 Ihan perinteiset ongelmat siis taas mulla..
Mutta tällainen oli meidän vihkipäivä tiivistettynä!
Seuraavissa postauksissa kerron tosiaan enemmän vihkipäivän valmisteluista: meidän hääkuvauksesta, mun kynsistä, meikistä ja kampauksesta, hääpuvusta ja asusteista – häätuoksusta, häähuulipunasta jne., ja toki myös morsiuskimpusta sekä boudoir-kuvauksista ja huomenlahjoista 😉
Palataan taas pian! <3
